MOOTTORIPYÖRÄ 1980-LUKU

Klikkaamalla kuvasivut suurenevat

Kevätpörriäinen

Jukalle,

Ennen kuin menet yleiseen liikenteeseen harjoittele hallitsemaan ajokkiasi liikenteen ulkopuolella. Tämä koskee myös ajokautensa avaajaa.

Harjoittele erityisesti kaarteeseen ajoa, kaarteessa ajoa ja kaarteesta ajoa. Siinä oppii millä nopeudella erilaisia kaarteita voi ajaa.

Ensimmäiset kaarreajot voi tehdä asfalttiin merkityillä reiteillä, pujottelu on tehokasta kaarteenajon opettelua. Siinä oppii kaksipyöräisen ohjaamisen samalla.

Kun haluaa kaartaa vasemmalle, on ohjaustankoa ensin käännettävä oikealle. Näin saadaan pyörä kallistumaan ja kääntymään vasemmalle.

Harjoittele jarruttamista takajarrulla, etujarrulla ja molemmilla jarruilla. Etujarru on tehokkaampi kuin takajarru ja siksi sitä on syytä oppia käyttämään aina – joka kerta kun jarruttaa.

Jarruttamisesta pitää tulla hallittua. Pitäisi oppia arvioimaan jarrutusmatka eri nopeuksista tavanomaisessa hidastamisessa.

Myös hätätilannejarruttamista olisi aina silloin tällöin harjoiteltava. Kaarteissakin voi tulla yllättäviä tilanteita ja silloin pitää osata hidastaa nopeutta.

Molemmilla jarruilla jarrutetaan aina ja samanaikaisesti – myös kaarteessa. Jarruttaminen on vaativaa, siksi sitä pitää harjoitella säännöllisesti, että siitä tulee rutiinisuoritus ja sen osaa, kun tarvitaan pysähtyä nopeasti ja tehokkaasti.

Märällä pinnallakin pitää harjoitella, koska se on erilaista ja vaativampaa kuin kuivalla tiellä.

Käytä aina ajaessasi, myös harjoitellessasi, kypärää ja muita kunnollisia ajovarusteita.

Käytä ajossa aina ajovaloa ympäri vuorokauden, ympäri vuoden ja aina samalla tavalla – päivänvalossa samalla tavalla kuin pimeällä.

Kun ei ole vastaantulijoita tai edellä samaan suuntaan ajavia, jotka voisivat häikäistyä, käytä kaukovaloa – se näkyy paljon kauemmas. Silloin sinut nähdään paremmin kauempaa ja aikaisemmin.

Kun vastaantulija on noin 300 metrin päässä, vaihda lähivalolle, silloin vastaantulija ei voi tulla häikäistyksi – ei päivällä eikä pimeällä.

Autoilijat kertovat yhteenajon jälkeen, että he eivät nähneet moottoripyöräilijää. Tehdään parhaamme, että he näkisivät meidät. Kun näet itse mahdollisimman paljon, näkevät muutkin sinut paremmin.

Käytä aina ajokaistan keskiosaa ajaessasi. Sinähän ajat samoilla nopeuksilla kuin autotkin.

Sinua voidaan luulla mopoilijaksi, jos ajat ajokaistan oikeassa reunassa. Moottoripyöräilijä tarvitsee saman tilan kuin henkilöautokin.

Moottoripyörään vaikuttavat toisten autojen aiheuttamat ilmavirrat ja sivutuulet, jolloin pyörä saattaa siirtyä sivusuunnassa.

Jos ajat moottoripyörällä oikeassa reunassa, takana ajava autoilija saattaa luulla sinua mopoilijaksi ja ajaa vierellesi samalla ajokaistalla – se ei ole turvallista, eikä luvallista.

Samoin jos ajat oikeassa reunassa, vastaantuleva autoilija saattaa lähteä ohittamaan edellään ajavaa autoa ja tulla sinun kanssasi samalle kaistalle, mikä ei ole sallittua eikä tietenkään turvallista.

Moottoripyöräilijän on syytä pitää kunnollista turvaväliä, silloin hänet nähdään paremmin.

Jos takana ajava ajaa liian lähellä, omaa turvaväliä on erityisesti pidettävä ja yritettävä vaikka jarruvaloa vilauttamalla saada takana ajava kauemmas.

Käytä enintään sallittuja ajonopeuksia.

Taajamassa joudut itse arvioimaan toisten liikkujien vaikutuksia omaan ajoreittiin. Jos ajat liian lujaa, sinulla on vähemmän aikaa ottaa huomioon toisten vaikutuksia.

Jos jotain poikkeavaa tapahtuu, onnettomuuden väistämis- ja estämistoimet vaikeutuvat, koska reaktio- ja jarrutusmatkat pitenevät.

Samoin toiset liikkujat arvioivat moottoripyörän lähestymisen väärin, arvioivat sen olevan kauempana ja lähestyvän pienemmällä nopeudella kuin todellisuudessa.

Autoilija saattaa kääntyä tästä syystä vasemmalle moottoripyöräilijän edestä.

Risteykset ovat taajamassa usein vilkkaita ja aikaa havaita kaikki on vähän, siksi moottoripyöräilijän ei kannata ryntäillä, koska se saattaa yllättää toiset.

Matti-setä

Moottoripyöräilijöiden koulutus alkoi Suomessa 1978

Mediatilaisuus moottoripyöräilyyn liittyvistä asioista ja koulutuksen käynnistämisestä pidettiin Töölön sairaalassa, koska haluttiin, että lääkärit voisivat olla paikalla edes hetken aikaa. Ruotsissa mp-kortti tuli kaksi vuotta sitten eli 1976 pakolliseksi. Kortti ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia, eikä ehkä suurinta ongelmaa. Esimerkiksi Ruotsisa tehdyissä tutkimuksissa 2/3 ulosajoissa kuolleista oli nauttinut alkoholia. Kaikista kuolleista moottoripyöräilijöistä lähes joka toisella veren alkoholi oli vähintään 0,5 promillea. Alkoholi vaikuttaa häiritsevästi tasapainoon ja arviointikyky heikkenee. Järjestetyssä kokeessa väistäminen huononi 30% ja kartioihin törmäämiset lisääntyivät yli 35%. Koehenkilöillä oli vain 0,42 promillea alkoholia veressä.

MOOTTORIPYÖRÄ 1980-LUKU

torstai 7. helmikuuta 2008

LOHENKORPI MUISTELEE

Blogiarkisto